Ulosoton suojaosuus 2026 – paljonko nousee ja mitä muuttuu

Velka voi seurata vuodesta toiseen, mutta ulosoton suojaosuus on se raja, jonka alle palkan tai etuuden ulosmittaus ei ylety. Vuonna 2026 velallisen oma suojaosuus nousee 33,03 euroon päivässä ja huollettavasta maksetaan 9,65 euroa päivässä – samalla oikeusministeriön työryhmä pohtii, miten laskentasääntöjä voitaisiin yksinkertaistaa.

Suojaosuus velalliselle 2026: 33,03 €/pv · Suojaosuus huollettavasta 2026: 9,65 €/pv · Suojaosuus velalliselle 2025: 32,88 €/pv · Suojaosuus huollettavasta 2025: 9,61 €/pv · Tuloraja 2026: 66,06 €/pv

Yhdeksän lukua, yksi kaava: suojaosuus seuraa takuueläkkeen indeksikorotusta, ja jokainen huollettava lisää suojattua osuutta täsmälleen samalla euromäärällä.

Taulukko kokoaa keskeiset mittarit vertailuun.

Paljonko ulosoton suojaosuus nousee 2026?

• Velallisen oma suojaosuus on 33,03 €/pv eli 990,90 €/kk (Ulosottolaitoksen tiedote)
• Jokaisesta huollettavasta lisätään 9,65 €/pv (Ulosottolaitoksen tiedote)
• Vuonna 2025 vastaavat luvut olivat 32,88 €/pv ja 9,61 €/pv (Ulosottolaitoksen tiedote)

Suojaosuus tarkoittaa rahamäärää, joka velallisen tuloista on joka kuukausi jätettävä ulosmittauksen ulkopuolelle. Se lasketaan päiväkohtaisesti, mutta ulosottolaitos julkaisee myös kuukausittaiset luvut, jotka vastaavat 30 päivän jaksoa. Näin velallinen voi helposti tarkistaa omat lukunsa ennen palkanmaksua.

Suojaosuuden laskentaperusteet

• Suojaosuus on sidottu takuueläkkeen tasoon (Valtioneuvoston tiedote)
• Määrä tarkistetaan vuosittain (Ulosottolaitoksen uutiskirje)

Takuueläkkeen indeksikorotus siirtyy siis suoraan ulosoton suojaosuuteen. Kun takuueläke nousee, myös suojattu osuus nousee. Siksi korotus on automaattinen, ei erillinen poliittinen päätös joka vuosi erikseen.

Eläkeläisen erityissuojaosuus

• Eläkkeensaajaan sovelletaan samaa suojaosuutta kuin palkansaajaan, koska laskentaperuste on takuueläke (Ulosottolaitoksen tiedote)
• Vuonna 2026 luku on 33,03 €/pv, kun huollettavia ei ole (Ulosottolaitoksen tiedote)

Eläkeläisen kohdalla suojaosuus on usein erityisen tärkeä, koska eläke on ainoa tulonlähde. Eläke ei ole kokonaan ulosoton ulkopuolella, mutta suojaosuus takaa, että eläkkeestä jää aina vähintään laskennallinen perustoimeentulo.

Korotus on maltillinen: 0,15 euroa päivässä tarkoittaa noin 4,50 euroa kuukaudessa. Käytännössä se on vähemmän kuin yhden lounaan hinta, mutta se pitää suojaosuuden takuueläkkeen tahdissa.

Mitkä ovat ulosoton muutokset vuonna 2026?

• 1.1.2026 alkaen suojaosuus on 33,03 €/pv ja huollettavasta 9,65 €/pv (Ulosottolaitoksen tiedote)
• Oikeusministeriön työryhmä ehdotti kesäkuussa 2025, että suojaosuus säilytettäisiin nykyisellä takuueläkkeen tasolla (Valtioneuvoston tiedote)
• Työryhmän mietintö on lausuntokierroksella, eikä lopullista päätöstä ole (Valtioneuvoston tiedote)

Työryhmän ehdotus laskentasääntöjen yksinkertaistamisesta

Työryhmän keskeinen ajatus on, että ulosmittauksen laskennasta tulisi nykyistä yksinkertaisempaa. Nykyisin huollettavat nostavat suojaosuutta, mikä monimutkaistaa laskentaa. Ehdotuksessa elatuksen varassa olevat henkilöt otettaisiin huomioon erillisenä vähennyksenä palkasta ulosmitattavaa määrää laskettaessa (Kilpailu- ja kuluttajaviraston lausunto).

• Tuloluokka 1: suojaosuuden ylittävästä osasta ulosmitataan 50 prosenttia (KKV:n lausunto)
• Tuloluokka 2: 60 prosenttia (KKV:n lausunto)
• Tuloluokka 3: 70 prosenttia (KKV:n lausunto)

Ulosmitattava prosentti riippuisi siis siitä, mihin tuloluokkaan velallisen nettotulo sijoittuu. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on antanut mietinnöstä oman lausuntonsa, joten myös kuluttajansuojanäkökulma on mukana keskustelussa (KKV:n lausunto).

Mahdolliset muutokset maksukieltomenettelyyn

• Maksukielto on työnantajalle osoitettu määräys palkan pidättämisestä (Ulosottolaitoksen laskentaohje)
• Työryhmän esitys ei muuttaisi suojaosuuden perustasoa, mutta se muuttaisi tapaa, jolla huollettavat ja tuloluokat vaikuttavat laskelmaan (Valtioneuvoston tiedote)

Velallisen kannalta muutokset näkyisivät maksukieltopäätöksen laskelmassa, ei ulosoton alkamisessa. Jos uudet säännöt tulevat voimaan, palkan ulosmittauksen laskenta muuttuu, vaikka suojaosuuden euromäärä pysyisi samana.

Paljonko tilillä saa olla rahaa, ettei ulosotto vie?

• Tilin ulosmittauksessa velalliselle on jätettävä suojaosuus (Ulosottolaitoksen laskentaohje)
• Jotkin sosiaalietuudet ovat suojattuja, joten ne eivät päädy ulosmittaukseen (Ulosottolaitoksen uutiskirje)
• Ulosottoviranomainen tekee ulosmittauspäätöksen pankin ilmoituksen jälkeen (Ulosottolaitoksen uutiskirje)

Pankkitilin ulosmittaus on yleinen tapa periä velkaa. Ulosottolaitos voi tarkistaa tilin saldon, ja pankki toimittaa tarvittavat tiedot. Käytännössä tilille kertynyt palkka voidaan ulosmitata, mutta suojaosuus lasketaan aina mukaan.

Tilin suojaosa ja pankkitilin ulosmittaus

Suojaosuus ei tarkoita, että tilille jätettäisiin aina tietty kiinteä summa. Se tarkoittaa, että velallisen käyttöön on jätettävä joka päivältä vähintään suojattu määrä. Jos tilillä on rahaa useamman päivän tuloista, suojattu osuus lasketaan päiväkohtaisesti ja ylimenevään osaan voidaan kohdistaa ulosmittaus.

Miten ulosotto seuraa tiliä?

• Ulosotto voi pyytää pankilta tilitietoja, kun ulosmittaus on vireillä (Ulosottolaitoksen uutiskirje)
• Ulosmittaus kohdistuu tilillä olevaan saldoon, ei tuleviin tuloihin (Ulosottolaitoksen laskentaohje)

Käytännössä pankkitilin seuraaminen on osa ulosoton normaalia täytäntöönpanoa. Velallisen kannattaa itsekin seurata tiliotteitaan ja varmistaa, että suojatut etuudet ja palkka pysyvät erillään muista varoista.

Keskeinen pointti: suojaosuus on laskennallinen oikeus, ei automaattinen pankkitilin suoja. Mitä selkeämmin velallinen pystyy osoittamaan, mitkä tulot ovat suojattuja, sitä helpompi virheiden välttäminen on.

Milloin ulosotto ei vie palkasta?

• Jos nettopalkka jää alle tulorajan, palkasta ei ulosmitata (Ulosottolaitoksen laskentaohje)
• Tuloraja 2026 on 66,06 €/pv eli noin 1 982 €/kk nettona (Ulosottolaitoksen tiedote)
• Tuloraja on kaksi kertaa suojaosuus, joten se nousee samassa tahdissa suojaosuuden kanssa (Ulosottolaitoksen tiedote)

Maksukielto ja tuloraja

Suojaosuus 2026: 33,03 €/pv · Tuloraja 2026: 66,06 €/pv · Tuloraja kuukaudessa: noin 1 982 €/kk

Maksukielto on ulosottoviranomaisen antama määräys, jonka perusteella työnantaja pidättää osan palkasta ja tilittää sen ulosottolaitokselle. Laskenta tehdään aina nettopalkasta, ei bruttopalkasta. Jos nettopalkka jää tulorajan alapuolelle, palkkaan ei kohdistu maksukieltoa (Ulosottolaitoksen laskentaohje).

Esimerkkejä eri palkkatasoilla (2 000 € ja 3 000 €)

• 2 000 €/kk netto: tuloraja ylittyy vain vähän, joten ulosmitattava osuus jää pieneksi (Ulosottolaitoksen laskentaohje)
• 3 000 €/kk netto: suojaosuuden ylittävä enimmäismäärä on noin 2 009 €/kk, mutta käytännön ulosmittaus määräytyy maksukieltolaskennan mukaan (Ulosottolaitoksen laskentaohje)

Tarkka summa riippuu myös veroprosentista, koska maksukielto lasketaan nettotulosta. Ulosottolaitoksen sivuilta löytyy laskuri, jolla oman tilanteen saa laskettua (Ulosottolaitoksen laskentaohje).

Käytännön muistisääntö: laske aina nettopalkka, älä bruttoa. Veroprosentti vaikuttaa suoraan siihen, paljonko palkasta lopulta viedään.

Mitä seuraavaksi lainoissa? Mistä saa lainaa ulosotossa olevalle?

• Useimmat pankit eivät myönnä uutta lainaa, kun ulosotto on käynnissä
• Joitakin erikoistuneita kulutusluottoja on tarjolla kalliilla korolla
• Asunnon ostaminen ei ole kiellettyä, mutta rahoitus on järjestettävä ilman uutta lainaa

Ulosotto ei tarkoita, että kaikki raha-asiat pysähtyvät. Se tarkoittaa, että uuden velan ottaminen on vaikeaa ja usein kallista. Velallisen kannattaa arvioida lainatarve kriittisesti: uusi luotto syventää velkaantumista ja pidentää ulosoton kestoa.

Lainamahdollisuudet ulosoton aikana

• Pankit katsovat luottotiedot ennen lainapäätöstä, ja maksukielto sulkee käytännössä pois valtaosan uusista lainoista
• Erikoistuneet lainanantajat voivat myöntää lainaa korkealla korolla, mutta takaisinmaksu käy helposti raskaaksi maksukielto huomioiden

Jos lainaa päätetään hakea, velallisen on syytä verrata todellista vuosikorkoa ja laskea yhteen ulosoton maksukielto. Lainan takaisinmaksu ei vapauta velallista ulosotosta, vaan se lisää kuukausittaista menoerää.

Asunnon ostaminen ulosotossa

Ulosotto ei itsessään estä asuntokauppaa. Pankin rahoituspäätös on kuitenkin eri asia: maksukielto pienentää käytettävissä olevia tuloja, joten lainanhoitokyky arvioidaan entistä tarkemmin. Käteiskaupalla tai vanhan asunnon vaihdolla kauppa voi kuitenkin onnistua.

Kokonaiskuva on karu mutta selkeä: ulosotossa oleva ei ole pankkien unelma-asiakas, eikä uusi laina ratkaise vanhaa velkaa. Velkojen järjestely ja ulosoton päättäminen ovat pitkällä aikavälillä toimivampia reittejä.

Suojaosuus huollettavien mukaan 2026

Kuusi riviä, yksi logiikka: jokainen huollettava lisää suojaosuuteen täsmälleen 9,65 euroa päivässä, ja kuukausiluku on päiväluku kerrottuna kolmellakymmenellä (Ulosottolaitoksen laskentaohje).

Taulukko havainnollistaa suojaosuuden kasvun eri perhekooissa.

Mihin tämä vaikuttaa: kahden huollettavan velallisella suojaosuus on jo 52,33 euroa päivässä. Pienipalkkaisella se tarkoittaa tyypillisesti hyvin pientä ulosmittausta, mutta suuri suojaosuus ei poista velkaa – se vain siirtää maksua tuonnemmaksi.

Aikajana: suojaosuus 2025–2026

• 2024–2025: Suojaosuus 32,88 €/pv ja huollettavasta 9,61 €/pv (Ulosottolaitoksen tiedote)
• Kesäkuu 2025: Työryhmä ehdottaa yksinkertaisempia laskentasääntöjä (Valtioneuvoston tiedote)
• 1.1.2026: Uusi suojaosuus voimaan: 33,03 €/pv ja 9,65 €/pv (Ulosottolaitoksen tiedote)
• 2026 (mahdollisesti): Uudet laskentasäännöt voimaan, jos työryhmän ehdotus hyväksytään (Valtioneuvoston tiedote)

Aikajana kertoo kaksi asiaa: korotus on jo vahvistettu, mutta sääntöuudistus on vasta valmistelussa. Velallisen kannalta 1.1.2026 on selvä virstanpylväs; työryhmän mietinnön eteneminen on puolestaan avoin kysymys.

Mikä on varmaa, mikä epävarmaa?

Tämä jako kannattaa pitää mielessä: euromäärät ovat nyt vahvistettuja, mutta laskentatapa muuttuu, jos työryhmän esitys etenee. Ennen taloudellisia päätöksiä tilanne on syytä tarkistaa viranomaislähteistä.

Mitä viranomaiset ovat sanoneet

Korotus suojaosuuden määrään palkan ulosmittauksessa.

Oikeusministeriön tiedote (Ulosottolaitoksen uutisarkisto)

Lausuntokierroksella: työryhmä ehdottaa ulosmittaukseen yksinkertaisempia laskentasääntöjä.

Valtioneuvoston tiedote

Yhdessä nämä kaksi viestiä kuvaavat vuoden 2026 tilanteen: suojaosuuden taso on vahvistettu, mutta laskentatapa on vielä auki.

Vuoden 2026 tärkein luku velalliselle on 33,03 euroa päivässä – ja 9,65 euroa jokaista huollettavaa kohden. Suurempi kysymys on työryhmän uudistus, joka voi muuttaa palkan ulosmittauksen laskentaa 50/60/70 prosentin tuloluokkiin. Velalliselle valinta on selvä: joko lasket oman tilanteesi etukäteen Ulosottolaitoksen laskurilla ja seuraat lausuntokierroksen etenemistä, tai hyväksyt sen, että ulosmitattava määrä voi muuttua kesken vuoden.

Usein kysytyt kysymykset

Aiheeseen liittyvää

• Mikä on edunvalvontavaltuutus
• 3,5 prosentin euribor – mitä ennusteet kertovat kulutusluottojen kustannuksista ja kuluttajansuojasta?