Kuka kirjoitti Hamlet-näytelmän? Tekijyys, historia ja perintö

Harva kysymys kirjallisuushistoriassa on yhtä yksinkertainen ja samalla yhtä monisyinen kuin se, kuka kirjoitti Hamlet-näytelmän. Useimmille meistä vastaus on selvä — William Shakespeare — mutta itse asiassa tekijyyden ympärillä on käyty kiistaa jo 1800-luvulta lähtien, ja Shakespearen oma perhe saattaa kertoa tarinaa, jota emme ole kuulleet – sukeltakaamme tämän tragedian syntyyn, perheen perintöön ja siihen, miksi kysymys elää edelleen.

Kirjoitusvuosi: noin 1599–1601 ·
Kirjoittaja: William Shakespeare ·
Genre: tragedia ·
Näytelmän pituus: yli 30 000 sanaa ·
Kuuluisin sitaatti: Olla tai olla olematta ·
Ensi-ilta: noin 1600–1601

Viisi keskeistä tietoa, yksi selkeä kuvio: Shakespeare on kiistaton kirjoittaja, mutta ajoitukset ja Thomas Kydin varjo jättävät tilaa tarkennukselle.

Kuka oikeasti kirjoitti Hamlet-näytelmän?

Shakespearen tekijyys

Nykyisin valtaosa tutkijoista on yhtä mieltä siitä, että Hamlet-näytelmän kirjoittaja on William Shakespeare. Näytelmän täydellinen nimi on The Tragedy of Hamlet, Prince of Denmark, ja se on eräs maailman tunnetuimmista tragedioista (Folger Shakespeare Library – tutkimuslaitos). Keskeinen teema on kosto, ja päähenkilö on Tanskan prinssi Hamlet, jonka isän haamu ilmestyy näytelmässä (Encyclopaedia Britannica – tietosanakirja).

Thomas Kydin varhaisempi versio

Hamlet-tarinaa oli todennäköisesti käsitelty jo aiemmin. Varhaisemman version, niin sanotun ur-Hamletin, on kirjoittanut Thomas Kyd noin vuonna 1588 (Encyclopaedia Britannica – tietosanakirja). Shakespeare käytti lähteenään todennäköisesti Kydin versiota, Saxo Grammaticuksen Amleth-tarinaa ja François de Belleforestin ranskankielistä mukaelmaa (NYRB – kirjallisuusjulkaisu). Kydin osuuden tarkkaa laajuutta ei kuitenkaan tiedetä.

Tekijyyskiistan historia

Kiista Shakespearen tekijyydestä on elänyt erityisesti 1800-luvulta lähtien, jolloin jotkut alkoivat epäillä, että näytelmät olisikin kirjoittanut joku toinen – esimerkiksi Francis Bacon tai Christopher Marlowe. Nämä teoriat eivät kuitenkaan ole saavuttaneet akateemista hyväksyntää. Vakiintunut kanta on, että William Shakespeare Stratford-upon-Avonista on kirjailija (Encyclopaedia Britannica – tietosanakirja).

“Olla tai olla olematta – siinä kysymys.”

Hamlet, 3. näytös, 1. kohtaus

The implication: Shakespearen asema on kiistaton, mutta lähteiden kerrostuneisuus tekee tekijyyskysymyksestä monisyisen.

Mitä Shakespearen lapsille tapahtui?

Susanna Shakespeare

Shakespearella ja hänen vaimollaan Anne Hathawaylla oli kolme lasta. Vanhin tytär Susanna Shakespeare syntyi vuonna 1583 ja meni naimisiin tohtori John Hallin kanssa (Encyclopaedia Britannica – tietosanakirja). Susanna oli ainoa lapsi, joka eli koko aikuisuutensa ja jolla oli omia lapsia – hänen tyttärensä Elizabeth Hall oli Shakespearen viimeinen suora jälkeläinen.

Hamnet Shakespeare

Kaksosista poika Hamnet Shakespeare syntyi vuonna 1585, mutta kuoli vain 11-vuotiaana vuonna 1596 (Encyclopaedia Britannica – tietosanakirja). Hamnetin kuolemaa pidetään usein mahdollisena taustatekijänä Hamletin kirjoittamiselle – suru pojan menetyksestä on saattanut vaikuttaa näytelmän synkkiin teemoihin – mutta suoraa todistusaineistoa tästä ei ole.

Judith Shakespeare

Kaksosten toinen puolisko, Judith Shakespeare, syntyi myös vuonna 1585 ja meni naimisiin Thomas Quineyn kanssa (Encyclopaedia Britannica – tietosanakirja). Judithille ja Hamnetille annetut nimet todennäköisesti kunnioittivat paikallisia ystäviä – Hamnet ja Judith Sadler – mikä kertoo aikakauden kummijärjestelmästä.

The catch: Ilman suoraa todistusaineistoa yhteys jää spekulaatioksi, mutta se tarjoaa inhimillisen tulkintakehyksen.

Kuka peri suurimman osan Shakespearen rahoista?

Shakespearen testamentti

William Shakespeare laati testamenttinsa 25. maaliskuuta 1616, vain kuukausi ennen kuolemaansa. Testamentti on yksi harvoista asiakirjoista, jotka kertovat suoraan Shakespearen perhesuhteista ja varallisuudesta (Encyclopaedia Britannica – tietosanakirja).

Susannan perintö

Suurimman osan omaisuudesta peri tytär Susanna Hall, joka sai muun muassa perheen pääasunnon, New Placen Stratford-upon-Avonissa, sekä merkittäviä maaomaisuuksia. Testamentissa Susannalle määrättiin myös velvollisuus huolehtia äidistään Anne Hathawaysta (Encyclopaedia Britannica – tietosanakirja).

Anne Hathawayn osuus

Shakespearen vaimo Anne Hathaway sai testamentissa vuodevaatteet ja toiseksi parhaan sängyn (Encyclopaedia Britannica – tietosanakirja). Vaikka tämä kuulostaa nykynäkökulmasta vähäiseltä, aikakauden perintökäytännössä leskelle määrättiin usein tiettyjä irtaimistoja, ja Anne sai myös oikeuden asua perheen talossa. Nuorempi tytär Judith sai pienemmän rahasumman – 300 puntaa ja hopeaesineitä.

“Toiseksi paras sänky – juuri tämä on synnyttänyt eniten spekulaatiota Shakespearen ja Anne Hathawayn suhteesta.”

Britannica, William Shakespearen elämäkerta

The pattern: Perintöjako kertoo enemmän 1600-luvun Englannin oikeuskäytännöistä kuin perheen tunteista.

Mikä on Hamlet-näytelmän tunnetuin lause?

Olla tai olla olematta

Hamletin tunnetuin lause on epäilemättä “Olla tai olla olematta” (engl. “To be, or not to be”). Se esiintyy 3. näytöksen 1. kohtauksessa (Project Gutenberg – julkinen teksti). Lausetta on siteerattu lukemattomissa teoksissa, elokuvissa ja puheissa, ja siitä on tullut länsimaalaisen kirjallisuuden tunnetuimpia yksittäisiä rivejä.

Muut tunnetut sitaatit

Muita kuuluisia Hamletin sitaatteja ovat muun muassa “Heitetyt helmet” (engl. “the lady doth protest too much”) ja “Koko maailma on lava” (“all the world’s a stage”, 2. näytös, 2. kohtaus). Hamletin viimeiset sanat, “The rest is silence”, lausutaan Horatiolle kuoleman hetkellä (Study.com – oppimateriaali).

Sitaattien kulttuurivaikutus

Hamletin sitaatit ovat tunkeutuneet syvälle populaarikulttuuriin. Ne ovat esiintyneet elokuvissa, kirjallisuudessa, sarjakuvissa ja jopa mainonnassa. Esimerkiksi Klingon-käännös Hamletista julkaistiin vuonna 1995 (Klingon Wiki – käännösprojekti), mikä kertoo näytelmän universaalista vetovoimasta.

The implication: Yksi lause kantaa koko näytelmän filosofisen painon.

Milloin Hamlet kirjoitettiin ja julkaistiin?

Kirjoitusajankohta

Tutkijat sijoittavat Hamletin kirjoitusajankohdan noin vuosien 1599 ja 1601 välille (Folger Shakespeare Library – tutkimuslaitos). Tämä perustuu näytelmän tyylillisiin ja temaattisiin yhteyksiin muihin Shakespearen tuotannon teoksiin, kuten Julius Caesariin.

Julkaisuhistoria

Varhaisin tunnettu painos on ensimmäinen quarto vuodelta 1603. Sitä kutsutaan usein “huonoksi neljäsosaksi”, koska se on lyhyempi ja sisältää eroavaisuuksia myöhempiin versioihin verrattuna. Toinen quarto julkaistiin vuonna 1604, ja se on pidempi ja tarkempi (Folger Shakespeare Library – tutkimuslaitos). Ensimmäinen folio-painos vuodelta 1623 on kolmas keskeinen lähdeteksti.

Ensi-ilta

Hamletin ensiesitys tapahtui todennäköisesti noin vuonna 1600–1601 Lontoossa, todennäköisesti Globe-teatterissa. Shakespeare itse kuului Lord Chamberlain’s Men -teatteriseurueeseen, joka esitti näytelmän (Folger Shakespeare Library – tutkimuslaitos).

The catch: Jokainen painos on oma versionsa, mikä tekee tekstin vakiinnuttamisesta haastavaa.

Hamletin aikajana

Keskeiset tapahtumat, yksi kaari: Hamletin synty ei ollut hetkellinen välähdys vaan vuosien mittainen prosessi.

• Noin 1588 – Thomas Kyd kirjoittaa varhaisemman version Hamletista (Encyclopaedia Britannica – tietosanakirja)
• 1599–1601 – William Shakespeare kirjoittaa oman Hamlet-näytelmänsä (Folger Shakespeare Library – tutkimuslaitos)
• 1600–1601 – Hamletin ensiesitys (Folger Shakespeare Library – tutkimuslaitos)
• 1603 – Ensimmäinen painos (ns. huono neljäsosa) (Project Gutenberg – julkinen teksti)
• 1604–1605 – Toinen painos (parempi neljäsosa) (Project Gutenberg – julkinen teksti)
• 1623 – Ensimmäinen folio-painos (Project Gutenberg – julkinen teksti)

Merkitys: Aikajana paljastaa, että Hamletin teksti kehittyi useiden vuosien ja painosten aikana – se ei ollut kertaheitolla valmis teos, vaan elävä dokumentti, jota Shakespeare ja hänen seurueensa muokkasivat esitysten myötä.

Vahvistetut faktat ja epäselvät asiat

Kaksi leiriä, yksi yhtälö: vahvistetut faktat tarjoavat vankan pohjan, mutta epäselvät kohdat pitävät keskustelua ja tutkimusta elossa.

Sitaatit Hamletin maailmasta

“Olla tai olla olematta – siinä kysymys.”

Hamlet, 3. näytös, 1. kohtaus

“Heitetyt helmet – niin paljon turhaa puhetta.”

Hamlet, 3. näytös, 2. kohtaus

Yhteenveto

Hamletin tekijyys on vakiintunut – William Shakespeare kirjoitti sen noin 1599–1601, käyttäen lähteinään Thomas Kydin varhaisempaa versiota ja Saxo Grammaticuksen Amleth-tarinaa. Shakespearen perheen tarina – erityisesti pojan Hamnetin kuolema ja tyttären Susannan keskeinen rooli perinnössä – tarjoaa inhimillisen kehyksen tälle mestariteokselle. Keskustelu jatkuu siitä, miten paljon Thomas Kyd vaikutti ja mikä oli Hamnetin menetyksen osuus näytelmän synkkyydessä. Suomenkieliselle lukijalle, joka pohtii kirjallisuuden klassikoiden syntyä, viesti on selvä: tutustu alkuperäislähteisiin, älä tyydy vain Wikipediaan.

Vaikka tekijyys on yleisesti hyväksytty, Shakespearen Hamlet-faktat tarjoavat kattavan katsauksen mahdollisiin salaliittoteorioihin ja teoksen syntyhistoriaan.

Usein kysytyt kysymykset

Lähde: Tämä artikkeli perustuu tietoihin Encyclopaedia Britannicasta, Folger Shakespeare Librarysta ja Project Gutenbergistä.

Aiheeseen liittyvää: 10 asiaa jotka vihaan sinussa – elokuva, joka on suora moderni sovitus Shakespearen The Taming of the Shrew -näytelmästä. The Great Gatsby – toinen klassikkoteosten analyysi.