Kun televisiotuottaja Juha-Pekka Ristmeri ryhtyi rakentamaan unelmiensa taloa Porin Pietniemeen, harva arvasi, että siitä tulisi yksi Suomen puhutuimmista tv-sarjoista. Ylen vuonna 2017 esittämä Sadan vuoden talo herätti valtavasti keskustelua, eikä vähiten siksi, että taloa ei koskaan myyty. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä talolle kuuluu nyt ja miksi se on edelleen omistajallaan.

Sarja: Sadan vuoden talo ·
Esitysvuosi: 2017 ·
Rakennuttaja: Juha-Pekka Ristmeri ·
Sijainti: Pori (Pietniemi) ·
Myyntitilanne: Ei myyty (Ylen mukaan) ·
Mediakohu: Keskustelua herättänyt tositelevisiosarja

Pikakatsaus

1Vahvistetut faktat
2Mikä on epäselvää
  • Kuka omistaa talon nyt
  • Onko talo edelleen asuttu
  • Onko taloa tarjottu myyntiin myöhemmin
3Aikajanasignaali
4Mitä seuraavaksi

Alla oleva taulukko kokoaa keskeiset tiedot talosta.

Tieto Arvo
Sarja Sadan vuoden talo
Esitysvuosi 2017
Tekijä Juha-Pekka Ristmeri
Sijainti Pori, Pietniemi
Myyntitilanne Ei myyty (Ylen mukaan)
Medialähteet Yle, Seiska, Wikipedia, Puuinfo

Onko 100 vuoden talo myyty?

Mitä Sadan vuoden talolle kuuluu nyt?

  • Taloa ei ole myyty Ylen epilogi-artikkelin mukaan (Yle (julkisen palvelun media))
  • Talo on edelleen olemassa Porin Pietniemessä (Puuinfo, rakennusalan asiantuntija)
  • Ristmeri on antanut haastatteluja talon tilanteesta (Seiska 2022)

Epilogi kertoo, että talosta tuli liian hieno myytäväksi ja se muutettiin tuotantotilaksi (Yle). Ristmeri totesi Seiskalle kesäkuussa 2022, että talo toimii edelleen kuvauspaikkana.

Miten sadan vuoden talolle kävi?

  • Sarjan päättymisen jälkeen talo jäi rakennuttajan omistukseen (Yle)
  • Kiinteistöä ei laitettu myyntiin tavalliseen tapaan – siitä tuli osa Ristmeren tuotantoyhtiön kalustoa

Talo on yhä pystyssä, ja sen myyntiä ei ole julkisesti vahvistettu. Kukaan ulkopuolinen ei ole ostanut sitä.

Yhteenveto: Sadan vuoden talo ei ole myyty. Se on yhä Juha-Pekka Ristmeren omistuksessa ja toimii tuotantotilana. Ostajalle: talo ei ole saatavilla avoimilla markkinoilla.

Tämä tarkoittaa, että talo ei ole tullut avoimille markkinoille, vaan pysynyt omistajan hallussa.

Missä sadan vuoden talo on?

Sijainti Pietniemi

  • Talo sijaitsee Porin Pietniemen omakotitaloalueella (Kemiamedia / Kemia-lehti, tiedejulkaisu)
  • Alue on 2010-luvulla kehittynyt omakotialue Porin keskustan tuntumassa

Miksi juuri Pietniemi?

  • Pietniemi tarjosi rakennusprojektille sopivan tontin ja maisemat
  • Alue tunnetaan uudesta omakotirakentamisesta ja puutaloarkkitehtuurista

Ristmeri valitsi paikan tietoisesti: halusi rakentaa meren läheisyyteen, mutta kaupungin palveluiden äärelle.

Kannattaako 70-luvun taloa ostaa?

70-luvun talojen tyypilliset ongelmat

  • Home- ja kosteusongelmat ovat yleisiä (Rakennusperintö (suojelualan asiantuntija))
  • Rakennusmääräykset olivat löyhempiä kuin 2010-luvulla
  • Remontointikustannukset voivat nousta korkeiksi, erityisesti putkiremontit ja sähkötyöt

Vertailu 2010-luvun taloihin

Kuusi keskeistä eroa, joista jokainen vaikuttaa ostopäätökseen:

Ominaisuus 1970-luku 2010-luku (esim. Sadan vuoden talo)
Energiatehokkuus Heikko – ei eristystä Lähes nollaenergiatalo (Kemiamedia / Kemia-lehti, tiedejulkaisu)
Kosteusriskit Korkea – puutteellinen salaojitus Matala – nykystandardit
Rakennusmääräykset Löyhät Tiukat ja valvotut
Remonttitarve Suuri – putket, sähköt, vesikatto Vähäinen tai olematon
Arvonkehitys Vaihteleva Hyvä
Käyttöikä (runko) 30–50 vuotta ilman remonttia 100+ vuotta suunniteltu

Mallinnus: 70-luvun talon hankintahinta on tyypillisesti 20-30 % matalampi kuin 2010-luvun vastaavan, mutta remonttikustannukset voivat nousta 100 000 euroon tai yli – eli hintaero katoaa nopeasti.

Mitä tämä tarkoittaa

70-luvun talon ostaja maksaa alussa vähemmän, mutta joutuu pian investoimaan korjauksiin. 2010-luvun talo, kuten Sadan vuoden talo, on kalliimpi ostaa mutta edullisempi omistaa pitkällä aikavälillä.

Vertailu osoittaa, että vaikka vanhempi talo on halvempi alussa, pitkällä aikavälillä uusi talo on kokonaistaloudellisesti järkevämpi.

Montako vuotta talon myyjä on vastuussa?

Myyjän vastuu virheistä

Piilevät viat ja takuuaika

  • Piilevät viat on ilmoitettava 10 vuoden kuluessa kaupasta
  • Myyjän on korvattava virhe, jos se on ollut olemassa kaupan hetkellä

Asuntokauppalaki suojaa ostajaa: jos talosta paljastuu vakava rakennevika, myyjä joutuu vastuuseen jopa vuosia kaupan jälkeen.

Milloin rakennettiin parhaat talot?

Milloin rakennettiin kehnoimmat talot?

Mitä eroa on 1960- ja 2010-lukujen taloilla?

  • Parhaat talot on rakennettu 2010-luvulla: tiukemmat määräykset parantavat energiatehokkuutta ja kosteudenhallintaa
  • 1960-luvulla säädökset olivat vähäisiä, mikä johti rakennusvirheisiin
  • Sadan vuoden talo kuvastaa 2010-luvun huippua: puurakenteinen, lähes nollaenergiaa ja 100 vuoden käyttöikä
Paradoksi

Sadan vuoden talo on rakennettu kestämään sata vuotta, mutta sen arvo on noussut lähinnä mediahuomiosta – ei sen käytännön myyntikelpoisuudesta. Ostajille hinta ei ole ratkaissut, koska taloa ei yksinkertaisesti ole myyty.

Paradoksaalisesti Sadan vuoden talo on rakennettu kestämään, mutta sen taloudellinen arvo on jäänyt irtaimeksi mediahuomiosta.

Hyödyt

  • Energiatehokas rakenne säästää kustannuksissa
  • Pitkä käyttöikä vähentää remonttitarvetta
  • Nykyajan rakennusmääräykset parantavat turvallisuutta

Haitat

  • Korkea hankintahinta
  • Uusi talo saattaa vaatia “lastentautien” korjausta
  • Rakennusprojekti voi venyä ja ylittää budjetin

Aikajana

  • 2015 (syksy): Rakennustyöt alkavat Porin Pietniemessä (Kemiamedia / Kemia-lehti, tiedejulkaisu)
  • 2016 (joulukuu): Kemia-lehti julkaisee artikkelin talon rakentamisesta (Kemiamedia / Kemia-lehti, tiedejulkaisu)
  • 2017 (lokakuu): 10-osainen realitysarja alkaa Yle TV1:ssä (Puuinfo, rakennusalan asiantuntija)
  • 22.12.2017: Ylen epilogi kertoo, ettei taloa ole myyty (Yle, julkisen palvelun media)
  • 8.6.2022: Seiskan haastattelussa Ristmeri kommentoi talon nykytilaa

Aikajana osoittaa, että talon tarina on jatkunut sarjan jälkeenkin.

Vahvistetut faktat ja epäselvät asiat

Vahvistetut faktat

  • Sarja esitettiin Yle TV1:llä vuonna 2017 (Wikipedia, tietosanakirja)
  • Taloa ei myyty (Ylen epilogi 22.12.2017) (Yle, julkisen palvelun media)
  • Talo sijaitsee Porin Pietniemessä (Kemiamedia / Kemia-lehti, tiedejulkaisu)
  • Rakennuttaja on Juha-Pekka Ristmeri (Puuinfo, rakennusalan asiantuntija)

Mikä on epäselvää

  • Kuka omistaa talon nyt
  • Onko talo edelleen asuttu
  • Onko taloa tarjottu myyntiin myöhemmin
  • Mikä on talon tarkka myyntihinta (jos se koskaan tulee myyntiin)

Taloa ei ole myyty, koska siitä tuli liian hieno myytäväksi. Nyt se toimii Suomen komeimpana tuotantotilana.

Ylen epilogi 22.12.2017

Kolme kultaista neuvoa talonrakentajille: suunnittele huolella, varaa budjettiin pelivaraa ja muista että mediahuomio ei korvaa käytännön arkea.

Seiskan haastattelu 8.6.2022

Epäselvyydet korostavat, että talon nykytilasta ei ole täyttä julkisuutta.

Yhteenveto

Sadan vuoden talo on yksi suomalaisen tositelevision erikoisimmista ilmiöistä: talo, jota ei koskaan myyty, mutta josta tuli medianäkyvyyden ansiosta brändi. Sarjan jälkeen se on toiminut tuotantotilana, eikä avointa myyntiä ole tapahtunut. Suomalaiselle asunnonostajalle opetus on selvä: uusi talo on pitkäaikainen sijoitus, mutta ilman myyntiin laittamista se on vain kallis harrastus.

Usein kysytyt kysymykset

Miksi taloa ei myyty?

Ylen epilogi kertoo, että talosta tuli liian hieno myytäväksi. Rakennuttaja päätti käyttää sitä tuotantotilana.

Kuka asuu talossa nyt?

Tarkkaa tietoa asukkaista ei ole julkisesti vahvistettu. Talo toimii pääasiassa tuotantotilana.

Onko talo avoinna yleisölle?

Ei, talo on yksityisomistuksessa eikä siellä järjestetä julkisia tilaisuuksia ilman erillistä sopimusta.

Mitä sarjassa tapahtui?

Sarja seurasi Juha-Pekka Ristmeren talonrakennusprojektia 10 jaksossa. Tavoitteena oli rakentaa talo, joka kestäisi sata vuotta.

Kuka on Juha-Pekka Ristmeri?

Ristmeri on suomalainen televisiotuottaja, joka on työskennellyt Ylen ja Seiskan kaltaisissa medioissa. Hän toimi sarjan päähenkilönä ja rakennuttajana.

Onko talo edelleen olemassa?

Kyllä, talo on yhä pystyssä Porin Pietniemessä. Puuinfo mainitsee sen alueen nähtävyydeksi.

Miksi sarja herätti keskustelua?

Sarja sai osakseen kritiikkiä ja ihailua – toiset pitivät sitä itsetehokkuuden osoituksena, toiset ihailivat rakennusprojektin kunnianhimoa. Myös talon myymättä jättäminen herätti kysymyksiä.

Nämä kysymykset heijastavat yleisön kiinnostusta talon kohtaloon.